[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” da_disable_devices=”off|off|off” global_colors_info=”{}” da_is_popup=”off” da_exit_intent=”off” da_has_close=”on” da_alt_close=”off” da_dark_close=”off” da_not_modal=”on” da_is_singular=”off” da_with_loader=”off” da_has_shadow=”on”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.22.0″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]

Särki taimenen ravintona

Särki kasvaa tavallisesti 10–25 senttimetrin pituiseksi. Särjen ruumis on muodoltaan pitkänomainen ja sivuilta litteä. Särjen vatsaevien etureuna on samassa kohtaa ruumista selkäevän etureunan kanssa. Särkeä muistuttavista suomalaisita kalalajeista myös säyne nousee keväällä virtaan kutemaan. Särjellä on tumma selkä, hopeiset kyljet, punaiset silmät ja Läsäkoskella harmaat vatsanpuoleiset evät. Särjen peräevä on lyhyt, ja sen suomut ovat suuria

 

Käyttäytyminen

Särjet ovat parvikaloja. Ne hakevat mielellään turvaa koskessa pienistä parvista ja voivat muodostaa sellaisia myös muiden särkikalojen tai ahventen kanssa. Särjet voivat viettää koko kesän koskessa. Ne oleskelevat enimmäkseen koskessa aivan rannan tuntumassa suojassa kovimmalta virralta. Vesien viiletessä särki palaa koskivesistä suvantoon tai jopa järveen saakka. Särjet talvehtivat yleensä syvissä vesissä.

Särki kutee keväällä, kun veden lämpötila on ylittänyt 10 celsiusastetta. Tavallisesti särjet vaeltavat voimakasvirtaisiin puroihin ja jokiin. Läsäkoskella nousu alkaa, kun veden lämpö on 8-9 ^oC. Kutupaikoille saapuvat ensin koiraat ja naaraat vasta myöhemmin, jolloin noin viikon kestävä kutu alkaa. Se on yleensä varsin näkyvä ja meluisa tapahtuma, joka Läsäkoskessa kiinnostaa muitakin, varsinkin taimenia ja naurulokkeja. Kosken rantakivillä päivystävä naurulokki onkin oiva merkki ihmissilmältä usein piilossa olevasta tapahtumasta.

Kutuaikana koiraiden selkään ilmestyy kutukyhmyjä.  Mätimunien läpimitta on 1–1,5 millimetriä, ja särki tuottaa niitä melko runsaasti. Ne takertuvat vesikasvillisuuteen tai kiviin. Koiraat viipyvät kutupaikalla vielä kutemisen jälkeen.

Eri särkikalalajit kutevat suurin piirtein samaan aikaan ja monesti samassa paikassa, jolloin särki voi risteytyä jopa myös lahnan kanssa, jolloin jälkeläisiä kutsutaan särkilahnoiksi.

 

Merkitys taimenelle

Särjen nousu aloittaa Läsäkoskessa taimenen varsinaisen kalaravinnolla mässäilyn. Runsas, helposti saatava proteiinipitoinen ravinto palauttaa normaalisti muutenkin hyväkuntoisen Läsäkosken taimenen nopeasti huippukuntoon.

 

Jäljitemäperhot

Särkeä on suhteellisen helppoa jäljitellä pienillä streamereilla. Esimerkiksi erilaiset tinseliperhot käyvät siihen hyvin. Myös ”hollow deciever” -tyyppiset sidokset, joihin on lisätty hitunen kimalletta kiinnostaa Läsäkosken taimenta kovasti. Täyshopeinen sidos on melko hyvä mutta parhaiten toimii kullalla sävytetyt sidokset. Suuret sidokset houkuttavat taimenta reagoimaan mutta parhaiten se ottaa syödäkseen 6-11 cm sidokset.

Alla Ville Ritvasen taidokas ja realistinen särkeä jäljittelevä streamer.

[/et_pb_text][et_pb_image src=”https://lasakoski.fi/wp-content/uploads/2022/05/279539840_988471238478992_8283201744545839146_n.jpg” alt=”särki streamer” title_text=”279539840_988471238478992_8283201744545839146_n” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]

Kalastustekniikat

Parhaiten toimii sellainen tekniikka, joka matkii särjen palaamista kovasta virrasta takaisin parveen aivan rantapenkan tuntumaan. Särjet nimittäin nousevat koskissa aivan rannan tuntumassa sekä rantakivien pienistä rakosista kamppaillen voimakasta virtaa vastaan. Suurehkoja parvia alkaa kerääntyä varsinkin sellaisten kivien taakse, joiden rannan puolelta ei ole mahdollista kiertää. Kun kalat yrittävät kiven suojasta pujahtaa kovaa virtaa vastaan, heittää virta usein pienet kalat jopa meritolkulla takaisin alavirtaan. Aistit hieman pökertyneenä se yrittää nopeasti palata rannan tuntumaan, josta nousu kohti kuroumaa taas alkaa. Näitä tilanteita taimen hyödyntää mielellään. Se asettuu vaanimaan rannan tuntumaan mietovirtaiseen kohtaan, josta se syöksähtelee napsimaan virran pyörittämiä särkiä. Nämä ovat taimenelle helppoa saalista. Streamerin uittaminen virrasta lähelle rantapenkkaan tuo yleensä hyvän tuloksen.

[/et_pb_text][et_pb_image src=”https://lasakoski.fi/wp-content/uploads/2022/05/279313789_674239800345324_7248072071632219330_n.jpg” alt=”Särki streameriin erehtynyt” title_text=”279313789_674239800345324_7248072071632219330_n” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]